Kotilo

Muutto rullaa. Sisareni auttoi viikonloppuna yli kriittisen vaiheen: löi irtaimiston banaanilaatikkoon ja sanoi, mikä sävy on keittiön seinään paras. Luotan toisen makuun silloin, kun se on hyvä. Perspektiivi on toinen ja arviointi terävämpää. Keittiön seinän väri tulee olemaan "kaniinitekoturkis". Se on aavistuksen laventeliin vivahtava harmaa, intensiivinen mutta neutraali epäväri, joka sopii täydellisesti keittiön pyökkikaapistoihin. Muutoinhan ne olisivatkin olleen yökkikaapistot ja joutuneet tartuntapohjamaalikäsittelyyn.

Tähän asti olen ollut vain ihan lemmessä asuntoon. Ruskeavoittoinen kylpyhuone sai uuden suihkuverhon ja korit kaikille kylppäritarvikkeille. Rakastan kylpyhuonetta. Olohuoneeseen on rakennettu kirjahylly ja työpiste. Rönsylilja kukkii amppelissa ja orkidea pöydällä. Rakastan olohuonetta. Ulos on tehty pieni oleskeluryhmä ja pitkäksi kasvanut nurmikko on nyljetty viikatteella ja ruohonleikkurilla. Se on vähän ruma, mutta ainakin se on nyt lyhyt. Rakastan pihaani. Pennun huoneeseen on koottu parvisänky, jonka alla on kaksi metriä pöytää. Pentu rakastaa parvisänkyään: linnoittautuu katonrajaan serkkunsa ja sarjakuvien kanssa ja vetää tikkaat mukanaan ylös.


Etsin vielä sänkyä ja pohdin sitä, miten kovasti tarvitsen sohvaa. Ja onko sen paikka keittiössä, missä ehdottomasti pitää olla mukava paikka, jossa voi olla aamuisin peittoon käärylöityneenä ja juoda kahvia puolen litran mukista ja katsoa aamutelkkaria.