Meeminkäinen

Lupiini ilahdutti meemillä! Pitkästä aikaa. Tarkoitus on kirjoittaa kahdeksan paljastusta. Koska olen mallia "avoin kirja" tämä tulee olemaan hankalaa, tai menemään jonnekin kauas oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

Aloitetaan kevyesti:

1) Kun näin, että Lupiinissa on päivitys, ilahduin. Kun huomasin, että kyse on meemistä, toivoin salaa, että minut olisi haastettu. Minut oli! Tästä seurasi tuplailahdus, mutta asian kirjoittaminen tähän nolottaa hieman. Elämä on täynnä a) kaksiteräisiä miekkoja, b) paskoja vertauskuvia.

2) Nauran itse eniten omille vitseilleni. Mutta se johtuu siitä, että ne vaan oikeasti ovat niin helvetin hyviä! (Kyllä, tämä tulee nyt tarpeeseen, joten antakaa mun olla rauhassa ja silittää itseäni päästä).

3) Ärsyttää todella paljon, että näytän aina peilissä todella paljon paremmalta, kuin kamerassa. Paska kamera. Inhoan myös valokuvissa olemista: jos joudun kuviin, olen ihan pökkelö ja valloittava hymyni muuttuu jäykäksi irvistykseksi. Enkä tajua, miten kädet pitäisi laittaa.

4) Olen muuttumassa luddiitiksi. Huomasin, että telkkari on vähän liian jännä lapselleni, joka siis on vajaat kolmevuotias. Samalla tuli itsekin miltei lopetettua telkkarin katsominen (eli areenassa olevien ohjelmien katsominen kanenttavan tietokoneen kämmenen kokoiselta näytöltä). Joskus rentoudun ja katselen vaikka Scott & Baileys:iä ilalla ennen nukkumaanmenoa saan sydämentykytystä niin kuin joku hiljaiseloon tottunut vanhapiika. Ärsyttää kaikki. Puhelin ja muut. Leave me alone.

5) Viisi jo! Ja mulla on NIIN paljon kerrotavaa itsestäni.

6) Minulla on vähintään kerran viikossa villasukkapäivä. Se tarkoittaa sitä, että liikun töissä villasukissa. Tämä aiheuttaa tavallisesti jonkin verran silmienpyöritystä, koska olen johtava viranhaltija, mutta pidän silti kiinni oikeudestani pukeutua omituisesti. Silmien pyörittely ja kielen naksuttelu on myös terveellistä! Terveellisempää kuin avokado. Uskokaa vain.

7) Olen tilannut kolme uutta tatuointia. Virastossa asiaa on kommentoitu odotetusti: "Se on sitten kamalan näköistä, kun on vanha, selluliittinen ja ryppyinen. Ja tatuoitu". Mihin olen vastannut, ettei se ilman tatuointejakaan ole juuri mistään kotoisin. Kuvittelisin olevani sellainen sinisenkirjava mummu, joka pitää spagettiolkaimisia mekkoja ja polttaa lapsenlapsensa ranteen vahvuisia kuubalaisia. Jos Jumala antaa mun elää niin vanhaksi.

8) Haaveilen yhä kirjan kirjoittamisesta. Tavattuani Eeva Kilven ja luettuani hänen tuotantoaan olen siirtynyt lukemaan runoja. Ja kirjoittamaan niitä.