Aion kirjoittaa kirjan elämästäni. Sen nimeksi tulee: "Miten minusta tuli naimisissa oleva yksinhuoltaja, jonka mielestä sopiva etäisyys aviomieheen on vähintään 200 kilometriä". Siihen tulee suunnilleen tuollainen kansi, kuin yllä, se painetaan huokoiselle, nopeasti kellastuvalle paperille ja sitä voi ostaa lehtikioskeista (herranen aika, onko sellaisia enää olemassakaan) hintaan 2,95€.
Tarina on vetävä ja intohimoinen (missä perkeleessä kurarukkasen pari), se sisältää selviytymistaistelua (onko pakastimessa jotain, jonka voi nopeasti lämmittää uunissa ja naamioida höyrytetyllä kukkakaalilla kotiruoaksi), yllättäviä käänteitä (auto pitää katsastaa tällä viikolla ja nyt on perjantai) sekä onnellinen loppu (lapsi nukkuu, minulla on lasi punaviiniä, karkkilakko on päättynyt ja Yle Areenaan on tullut uusi Jane Marple -jakso).
Takakannessa on puolikuva minusta. Istun pöydän äärellä röyhelöisessä aamutakissa. Vasemmalla puolellani on siro kahvikuppi. Olen parhaillani vastaamassa lukijan kirjeeseen.
Tai sitten vain kirjoitan tätä blogia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti